keskiviikko 30. syyskuuta 2015
Sammalsaapas, sammalkivi, siili siili sihisee, sammakko saattaa ketun
" Sammalsaapas, sammalkivi,
siili, siili sihiseee,
siili sieppaa sienen,
sirkka, sirkka sirisee,
suden kanssa siivoaa,
sammakko saattaa ketun"
Ylläoleva runo on luokan keksimä Metsän oven taikaruno. Vain taikasanojen avulla pääsemme ovesta sisään metsään. Metsä sisältää elämää, jota ei arvaakaan. Tänään yksi oppilas näki metsässä tontunkin vilahtavan, joulu siis on lähellä.
Kuvasimme metsän pohjakerrosta. Annoin myös tehtäväksi etsiä mieleinen puu ja kuvauttaa itsensä puun äärellä. Kun kävin kuvia läpi, huomasin, että niihin oli tallentunut paljon paljon enemmän kuin mitä havainnoin retken aikana. Laitan kuvia myöhemmin lisää. Ehkäpä niihin on kätkeytynyt tonttukin, jonka oppilas näki.
tiistai 29. syyskuuta 2015
Syksyä kuvaamassa
Kävimme ensin kuvaamassa lähimetsän pohja- ja kenttäkerroksen kasveja kännykällä, mutta niistä kuvien siirtäminen luokan tietokoneelle ei ollutkaan niin kätevää kuin ensin kuvittelin. Kokemuksesta viisastuneena toisella yrittämällä käytimme niitä pikkukameroita, jotka olimme tätä projektia varten hankkineet. Niiden muistikorteilta kuvat siirtyivät jo hyvinkin helposti, sillä tietokoneessa on valmis paikka muistikortille.
Kun tutustuin kameraan lähemmin, hämmästyin. Siinä on Wi-Fi -ominaisuus, eli kamera luo ympärilleen langattoman verkon. Älykännykällä tai tabletilla voi ohjata kameraa matkan päästä ja ottaa kuvia kaukolaukaisuna langattomasti. Kuvat voi myös saman tien langattomasti siirtää kamerasta kännykkään tai tabletille. Nämä toiminnot saa, kun lataa kännykkään tai tabletille maksuttoman sovelluksen "Wireless Mobile Utility" ohjelmakaupasta.
Kamera on kuitenkin hinnaston halvimmasta päästä. Ei voi kuin ihmetellä nykyisen tietotekniikaan tarjoamia ominaisuuksia.
Ohessa lasten ottamia kuvia kasveista. Eräänä päivänä vielä yritämme tunnistaa näistä niin monta kuin pystymme, mutta ensin maisemakuva metsästä, jossa kuvasimme.
Jotkut kuvat olivat aivan erinomaisia otoksia. Selvästi ei ollut ensimmäistä kertaa kamera lapsella kädessä. Nykyisenä digitaaliaikana kuvaaminen on mielestäni erinomainen harrastus. Harjoittelu on edullista, kun kuvia ei enää tarvitse kehittää. Aivan hyvä kamera maksaa ehkä satasen ja muistikortti kympin - sitten kuvaamaan!
Kuusimetsän kenttäkerroksen tyypillinen varpu on ...
Myös kärpässieni oli tuttu ja myrkyllisyys tiedossa, mutta mitä sammalta kasvaa sen vieressä? Entä kolmilehtinen kasvi?
Ja vielä lopuksi toinenkin otos lähimetsästä. Kuusimetsään on pudonnut koivun lehtiä, kummallista.
Kun tutustuin kameraan lähemmin, hämmästyin. Siinä on Wi-Fi -ominaisuus, eli kamera luo ympärilleen langattoman verkon. Älykännykällä tai tabletilla voi ohjata kameraa matkan päästä ja ottaa kuvia kaukolaukaisuna langattomasti. Kuvat voi myös saman tien langattomasti siirtää kamerasta kännykkään tai tabletille. Nämä toiminnot saa, kun lataa kännykkään tai tabletille maksuttoman sovelluksen "Wireless Mobile Utility" ohjelmakaupasta.
Kamera on kuitenkin hinnaston halvimmasta päästä. Ei voi kuin ihmetellä nykyisen tietotekniikaan tarjoamia ominaisuuksia.
Ohessa lasten ottamia kuvia kasveista. Eräänä päivänä vielä yritämme tunnistaa näistä niin monta kuin pystymme, mutta ensin maisemakuva metsästä, jossa kuvasimme.
Jotkut kuvat olivat aivan erinomaisia otoksia. Selvästi ei ollut ensimmäistä kertaa kamera lapsella kädessä. Nykyisenä digitaaliaikana kuvaaminen on mielestäni erinomainen harrastus. Harjoittelu on edullista, kun kuvia ei enää tarvitse kehittää. Aivan hyvä kamera maksaa ehkä satasen ja muistikortti kympin - sitten kuvaamaan!
Kuusimetsän kenttäkerroksen tyypillinen varpu on ...
Tunnistettava sammal
Tämän lapset jo tunnistivat: kanttarelli.
Myös kärpässieni oli tuttu ja myrkyllisyys tiedossa, mutta mitä sammalta kasvaa sen vieressä? Entä kolmilehtinen kasvi?
Ja vielä lopuksi toinenkin otos lähimetsästä. Kuusimetsään on pudonnut koivun lehtiä, kummallista.
tiistai 15. syyskuuta 2015
Avaamme metsän oven
19.8.15
Metsän seinä
on vain vihreä ovi
josta valo ohjaa ystäväänsä
Risto Rasa
19.8,15
1-2 -aloitti metsäprojektinsa avaamalla oven Vihreään metsään.
Lähdemme tutkimaan koulumme lähellä sijaitsevaa metsikköä. Päätimme tehdä reitin, jota seuraamme eri vuodenaikoina. Reitimme varrella sijaitsevat muurahaispesä, koloja ja kivi,jonka lapset nimesivät ketunleipäkiveksi sen läheisyydessä sijaitsevien ketunleipien mukaan.
Kävimme asettamassa ketunleipäkiven viereen tutkimuskehikon, jonka sisällä olevia kasveja alamme tutkimaan järjestelmällisesti. Saa nähdä, pysyykö kehikko kauan pystyssä, sillä lapset leikkivät alueella tiheään.
Biologian tunnilla metsässä
Totesimme, että tänä syksynä olemme jo opetelleet kuusi-, mänty- ja lehtimetsää ja niiden aluskasvillisuutta, myös syksyyn sopivasti sieniäkin. Kävimme metsässä ottamassa kuvia. Nyt pitäisi vielä vain tunnistaa, että mikä kaikkea tulikaan kuvattua...
Kuusen oksalla on naavaa. Siitä saa hienot viikset ja ovat aivan aidon näköiset. Oksalla näkyy myös hieman karvejäkälää.
Kerrossammal on saanut nimensä siitä, että se tekee sentin tai kaksi vartta, sen jälkeen 'lehden'. Siitä nousee jälleen pätkä vartta ja taas 'lehti'. Kerroksia on useita.
Tämä kellertävä sieni olikin todella omituinen: se nimittäin kasvoi kävystä! Biologian kirjassa väitetään, että sienet ovat hajottajia. Taitaa olla totta.
Emme tunnistaneet tätä sientä. Eräs poika ehdotti nimeä, jota ei viitsi tähän kirjoittaa. Mitäs näitä keltaisia sieniä nyt olisikaan ... lehtokeltavalmuska - ei taida olla ... sillihapero - sen jalan pitäisi olla valkoinen ... talvijuurekas - ei, tämä on liian paksu ... voitatti - ei tämä tatti ole, tällä on heltat ... kangashapero - ei ole ihan samannäköinen ...
Mikä sitten? kehnäsieni? haisuhapero? jättikuukunen? kuusenkäpynahikas? limanuljaska? mustamörsky? orahytykkä? akansieni vai ukonsieni?
Monia sieniä pitää ruoaksi valmistettaessa ryöpätä eli keittää nopeasti jopa useampaan kertaan. Ryöppäämisellä pyritään poistamaan sienen myrkky tai kitkerä maku.
Tämä punertava sieni on kangasrousku. Se on koivun ja männyn juurisieni. Biologian kirja kertoi, että sienirihmaston ja puun välillä vallitsee symbioosi, joka tarkoittaa ... tuota noin ... mitäs se taas olikaan?
Metsäluontoa luokassa
Luokka 3-4 on askarrellut metsäluontoa luokan takapöydälle. Kuinka kauniisti kasvit täällä kukkivatkaan ja kuinka vihreää on ruoho!
Lisäksi oppilaat ovat keränneet, kuivanneet, prässänneet ja liimanneet kasveja. Lopputuloksesta tekivät luokan seinälle tällaisen hienon näyttelyn: niittyjen ja piennarten kasveja. Mitä kasveja siellä onkaan: pujo, pietaryrtti, siankärsämö...
keskiviikko 9. syyskuuta 2015
Metsän elämää
Biologiassa oli aiheena muurahainen. Lapset tiesivät, että aivan koulun lähellä on suuren suuri muurahaispesä. Toden totta, se sijaitsee puun runkoon nähden aivan kuten oppikirja kertoo. Muurahaisten ruokailu ja talvehtiminen piti selvittää tällä kertaa kuitenkin kirjasta.
keskiviikko 2. syyskuuta 2015
Vielä pienempi kohde
Pyysin muutamaa poikaa keräämään kasvien lehtiä. Biologian tunnilla tarkastelimme niitä mikroskoopilla. Jonkin aikaa mietittyäni keksin, miten mikroskoopin okulaarilta voi ottaa valokuvan.
Mänty on kuivan maaperän puu ja sillä on pitkä ja vahva, pystysuora juuri. Mäntymetsässä kasvaa puolukoita. Puolukan lehdestä kuva alla. Lehden kiiltävä, vahapeitteinen pinta erottuu hyvin.
Kuusi on kostealla maalla kasvava puu. Sen juuret menevät vaakasuoraan lähellä maan pintaa. Siksi myrskytuulella kuusi on alttiimpi kaatumaan kuin mänty. Kuusimetsässä kasvaa mustikoita. Alla kuva mustikan lehden pinnasta.
Koivun lehden alapintaa. Mikä onkaan vaalea harjanne vinosti ylös oikealle? Mitä ovat tummat juovat, jotka jättävä keskelleen vaaleampia alueita? Miksi vaalean alueen keskellä on tumma pilkku?
Olemme juuri opiskelleet havupuita. Mänty ja kuusi voivat oppikirjamme mukaan kasvaa 40 m korkeiksi. Muistelen, että kansakouluaikana kirja opetti maksipituudeksi 30 m, mutta onhan tässä ollut sen jälkeen 50 vuotta aikaa kasvaa..
Mänty on kuivan maaperän puu ja sillä on pitkä ja vahva, pystysuora juuri. Mäntymetsässä kasvaa puolukoita. Puolukan lehdestä kuva alla. Lehden kiiltävä, vahapeitteinen pinta erottuu hyvin.
Kuusi on kostealla maalla kasvava puu. Sen juuret menevät vaakasuoraan lähellä maan pintaa. Siksi myrskytuulella kuusi on alttiimpi kaatumaan kuin mänty. Kuusimetsässä kasvaa mustikoita. Alla kuva mustikan lehden pinnasta.
tiistai 1. syyskuuta 2015
Lisää metsäluontoa
Juuri opettelimme biologian tunnilla havupuita ja metsän pieniä ja suuria eläviä. Pari viikkoa sitten lapset haalivat kätösilleen heinäsirkkoja. Nyt löytyi ihan sammakko, joka ei tosin ollut heinäsirkkaa suurempi.
Onkohan tämä sammakko alkuaan täältä?
Onkohan tämä sammakko alkuaan täältä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













