Luokka päästi metsän kesälomalle. Oppilaat piirsivät jäähyväiskortit, jotka veimme Metsään. Koppakuoriainen tuli seuraamme, ehkä se halusi toivottaa turvallista kesää meille.
Metsä on me!
sunnuntai 5. kesäkuuta 2016
keskiviikko 20. huhtikuuta 2016
Metsä herää kevääseen
Olemme tehneet huhtikuussa kaksi metsäretkeä ja etsineet kevään ensimmäisiä merkkejä metsästä. Tässä muutamia keväthavaintoja.
Vesi on herännyt eloon !
| Kivien onkaloissa on taas vettä! |
| Metsissä on paljon pieniä ojia ja puroja |
| Suolla mittailtiin veden syvyyttä. |
Muurahaiset ovat heränneet horroksestaan
Muurahaiset vaipuvat talveksi horrokseen. Nyt ensimmäiset muurahaiset olivat jo heräilleet. Ensimmäisellä retkellä meno oli vielä kankeata,mutta toisella retkellä ( 20.4.16) näimme jo eloisia muurahaisia.
| Muurahaispesässä oli taas kuhinaa |
| Havaitsimme, että toisen muurahaispesän muurahaiset olivat vilkkaampia ja niitä oli enemmän. Ehkä pesä oli enemmän auringon puolella. |
Ketunleipiä ja kukkia - aluskasvillisuus herää
Metsän aluskasvillisuus alkaa pikkuhiljaa herätä talven jäljiltä. Aluskasvillisuus liittyy metsän kenttäkerrokseen.
| Tutkimuskehikon aluskasvillisuus oli vielä melko niukkaa |
| Ketunleipä |
| Sinivuokko |
tiistai 15. maaliskuuta 2016
Talvinen metsä, lumen paino
Pekka Halonen
![]() |
| Väinö Turklin |
Maalasimme vielä omat lumiset kuuset. Tässä oppilaiden tekemiä töitä.
![]() |
| Sara Niemi |
| Taiteilijat: Tuukka Anttila, Mai Ilomäki, Topi Saren, Jade Tolvanen, Väinö Turklin, Oiva Hotari, Sara Niemi |
tiistai 23. helmikuuta 2016
Metsäaiheista askartelua
Luokalla 3-4 on katseltu, että tulipas sitä lunta paljon ja nopeasti. Uutisissakin kerrottiin, että kuukauden sademäärä tuli viikonlopun aikana. Lapset - eikä opettajakaan - siis olleet kovin innokkaita rämpimään umpihankeen, vaan askartelivat ja kuvataiteilivat metsäaiheita turvallisesti lämpimässä ja kuivassa luokassa.
Mainio ohjaajamme oli löytänyt hienon askarteluvinkin : kirjasta saa eläimen!
Mainio ohjaajamme oli löytänyt hienon askarteluvinkin : kirjasta saa eläimen!
sunnuntai 7. helmikuuta 2016
Lumi tuo metsään valkean vaipan ja eläinten jäljet
Tammikuun lumentulo toi metsään aivan uudet kasvot. Kuuset peittyivät upeaan lumivaippaan ja eläinten kulkua pääsi seurailemaan lumeen jääneistä tassun jäljistä.
Metsän ovi oli muuttunut valkoiseksi
Puista sai lumisadetta :)
Eniten löytyi jäniksen jälkiä
"Kaunis paikka"
Oppilas oli nimennyt tämän metsän kohdan "Kauniiksi paikaksi." Tänä lumisena päivänä paikan kauneus tuli entistäkin paremmin esille . Siinä oli hyvä ottaa kuva.
Metsän ovi oli muuttunut valkoiseksi
Puista sai lumisadetta :)
Eniten löytyi jäniksen jälkiä
Tytöt tukivat tutkimuskehikkoa ja sieltä löytyikin ötökkä.
| Oravan ravintoa löytyi puun alta. |
| Käpyn suomuja luupin läpi nähtynä |
tiistai 1. joulukuuta 2015
Metsäistä askartelua
Luokka 3-4 oli askarrellut joulun odotuksen tunnelmissa metsätonttuja ikkunalle.
Lapset piirtelivät lintuja oksille istuksimaan. Tavallisesti linnut laulavat, mutta nämä runoilevat. Kyllä on ihmeellistä, mitä kaikkea linnut nykyään osaavat!
torstai 19. marraskuuta 2015
Hirvenmetsästystä
Metsäkylän metsästysseura kutsui koulumme oppilaat tutustumaan metsästyksen saloihin.
Vierailimme metsästysmajalla nimeltä Kajaspirtti.
Pirtillä saimme paljon tietoa metsästyksestä, paistoimme seuran tarjoamia makkaroita ja nautimme luonnosta.
Hirvijahtiin voivat osallistua Metsäkylässä asuva tai maata omistava sekä seuran jäsenet.
Kun hirvi on kaadettu, se tuodaan majalle,jossa nylkyporukkaan valitut henkilöt ryhtyvät ottamaan nahat ja sisäelimet pois. Sen jälkeen hirvi laitetaan roikkumaan seuraavaan päivään, jolloin se paloitellaan.
Liha jaetaan lihanjakopäivänä. Jokainen jahtiin osallistuja nostaa numeroidun arpalipun,josta peritään maksu, jolla katetaaan valtioin perimä kantolupa maksu. (Iso hirvi 120 euroa, vasa 50 euroa)j
Hirvi on valtion omaisuutta niin kauan, kunnes se on kaadettu.
Metsäkylän hirviporukka jakaa joka vuosi ensimmäisen kaatamansa hirven lihat maanomistajille, jotka ovat luovuttaneet maat hirvenmetsästykselle.
Samoin jahdissa kaadetusta hirvestä saa maanomistaja, kenen maalla hirvi on kaadettu, niinsanotun maapalan hirven lihaa.
Vierailimme metsästysmajalla nimeltä Kajaspirtti.
Pirtillä saimme paljon tietoa metsästyksestä, paistoimme seuran tarjoamia makkaroita ja nautimme luonnosta.
Hirvijahtiin voivat osallistua Metsäkylässä asuva tai maata omistava sekä seuran jäsenet.
Kun hirvi on kaadettu, se tuodaan majalle,jossa nylkyporukkaan valitut henkilöt ryhtyvät ottamaan nahat ja sisäelimet pois. Sen jälkeen hirvi laitetaan roikkumaan seuraavaan päivään, jolloin se paloitellaan.
Liha jaetaan lihanjakopäivänä. Jokainen jahtiin osallistuja nostaa numeroidun arpalipun,josta peritään maksu, jolla katetaaan valtioin perimä kantolupa maksu. (Iso hirvi 120 euroa, vasa 50 euroa)j
Hirvi on valtion omaisuutta niin kauan, kunnes se on kaadettu.
Metsäkylän hirviporukka jakaa joka vuosi ensimmäisen kaatamansa hirven lihat maanomistajille, jotka ovat luovuttaneet maat hirvenmetsästykselle.
Samoin jahdissa kaadetusta hirvestä saa maanomistaja, kenen maalla hirvi on kaadettu, niinsanotun maapalan hirven lihaa.
Hirvijahti alkaa lokakuussa. Jahtipäällikkö pitää nimenhuudon ja jakaa tehtävät jahtiin.Osallistujia on yleensä noin 40 henkilöä. Oranssi huomioliivi on erittäin tärkeä metsässä liikkuessa hirvi jahdin aikaan.
Hirvenmetsästys on pitkälti miesvoittoinen harrastus,mutta muutama nainenkin on uskaltautunut seuraan mukaan.
Tytötkin innostuivat kurkistamaan metsästyskiväärin piipusta.
Tämän avulla hirvi saadaan raahattua metäsästä majalle.
Tämän avulla pystytään paikantamaan ja seuraamaan hirven, koirien ja metsästäjien liikkeitä majalta käsin.
Agrikaatin avulla tuotetaan majalle sähkö. Agrikaatti tarvitsee toimiakseen dieseliä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



